Ensimmäinen asiantuntijahaastattelu koskee luontaistuotteita sekä niiden merkitystä mielen ja kehon hyvinvointiin. Haastattelussa pohditaan myös haasteita joita luontaistuote-markkinoihin liittyy, sekä ruokavalion mahdollisuuksia terveellisen kokonaisuuden muodostamisessa. Haastateltavana on Johanna Halonen Jyväskylästä.
Moikka! Kerro itsestäsi ja työstäsi?
”Olen Johanna ja olen noin kuusi vuotta työskennellyt luontaistuotekaupassa. Tätä ennen työskentelin 15 vuotta IT-alalla. Kiinnostuin ruoasta ja ravinnosta enemmän noin 10 vuotta sitten. Luin paljon erilaisia kirjoja ja välillä oikein ahmin tietoutta. Kokeilin aika montaa erilaista ruokavaliota karppauksesta bikinidieettiin. Omalla ruokamatkallani yksi tärkeimmistä asioista oli FODMAD-ruokavalioon tutustuminen. Sain selville, mitkä ruoka-aineet itselleni aiheuttavat pahimmat vatsavaivat, ja nyt osaan välttää niitä. Aikaa tähän kului kyllä, mutta se oli sen arvoista.
Koko ajan minua kuitenkin kiinnosti erityisesti hyvä olo. Miten sitä voisi tukea ja mitä itse voisin tehdä, jotta voisi voida paremmin, olla energinen ja jaksaa arjessa. Tietouden hakeminen ravinnosta, superfoodeista ja ravintolisistä, johti siihen, että silloinen työni alkoi kiinnostaa koko ajan vain vähemmän.
Äidilläni on luontaistuotekauppa, joten siinä sitten vähitellen syntyi ajatus siirtyä äidilleni töihin. Irtisanoin itseni edellisestä työstä. Laitoin asunnon myyntiin, pakkasin tavarat ja muutin PK-seudulta Jyväskylään. Samaan aikaan aloitin opiskelun Provita Oy:ssä luontaistuoteneuvojaksi. Koulutus kesti yhteensä noin kaksi vuotta.
Nykyisessä työssäni saan auttaa monia ihmisiä päivittäin, ja se tässä työssä onkin parasta. Tuotteita on tarjolla paljon, ja monelle voi olla vaikeaa valita sitä itselleen sopivaa tuotetta. Netistä toki löytyy tuotetietoutta nykyään todella paljon, mutta tiedon määrä voi myös hankaloittaa päätöksen tekoa.
Luontaistuotekaupoissa käy paljon sellaisia ihmisiä, jotka haluavat voida hyvin. Eli pitävät huolta itsestään, jotta eivät sairastuisi. Halutaan ylläpitää terveyttä.
Laadukkaan ruoan merkitys
Millaisiin haasteisiin törmäät useimmiten työssäsi? Mikä on meidän suomalaisten yleisin ”puute” ravinnossa?
Haasteena on esimerkiksi se, että ihmiset hakevat tilanteeseen jotain nopeaa ratkaisua. Sellaista emme pysty lupaamaan. Tulisi huomioida se, että tilanne, jossa ihminen on ei ole (yleensä) syntynyt yhdessä yössä. Joten tilanteen kohentuminen vaatii myös aikaa.
Esimerkiksi raudan puute nousee usein esille. Rautavarastot eivät tyhjene hetkessä, vaan tilanne on muodostunut yleensä pitkän aikavälin kuluessa. Joten on hyvin todennäköistä, että myös rautavarastojen täydentäminen kestää pitkään. Useita kuukausia ellei jopa vuosia. Olemme jokainen yksilöitä, joten jokaisen matka on erilainen.
Kysyit, että mikä on yleisin ”puute” ravinnossa ja mieleeni nousee se, että ihmiset syövät oikeaa kunnon ruokaa liian vähän. Vieläkin liian usein ajatellaan, kun tiputetaan painoa, että pitäisi syödä vähemmän. Mutta monet syövät jo alunperin aivan liian vähän, ja aineenvaihdunta ei toimi. Keho on säästöliekillä. Kun syötäisiin ihan reilua kotiruokaa tasaisin väliajoin, ja unohdettaisiin napostelu, niin painokin saattaisin laskea 🙂
Usein ruokavalio myös koostuu liian isosta määrästä hiilihydraatteja ja sisältää paljon valkoista sokeria. Tuotteiden ainesosaluetteloihin kannattaa kaupassa perehtyä. Jos mieltää, että ei syö paljoa sokeria, koska ei sitä itse mihinkään laita, niin tuoteselosteet saattavat yllättää. Ja mitä lyhyempi ainesosaluettelo on, sen parempi. Kaikkein parhaimpia ovat tietysti ne, joissa ei ole ainesosaluetteloa ollenkaan esimerkiksi porkkana! Eli syötäisiin mahdollisimman aitoa ruokaa.
Usein moititaan ravintoympyrää, nykyistä ravintokolmiota, mutta harva syö edes sen mukaisesti. Minulla on välillä tapana katsella kassajonossa, mitä muut ihmiset hihnalle laittavat. Yllättävän usein se on edelleen einesvoittoista, pitsaa ja valmiita mikroruokia. Ehkä sitä kurkkua ja tomaattia, jos sitäkään. Näillä valinnoilla ei saa riittävästi kuituja eikä vitamiineja. Usein niissä on myös liikaa rasvaa ja suolaa.
Viimeisen vuoden aikana on kyllä uutisoitu, että kasvisten ja hedelmien myynti on kasvanut reilusti, joten se on erittäin hyvä uutinen! Korona-aika on toki vaikuttanut muutoinkin siihen, että ruokaa valmistetaan nyt enemmän kotona, kun ravintoloita on ollut kiinni ja monet ovat työskennelleet etänä kotona.
Kasvisten ja hedelmien käytöstä on vähän aikaa sitten julkaistu uusia tutkimustuloksia:
https://www.is.fi/terveys/art-2000007855705.html
Ravintolisien viidakossa
Mitä mieltä olet nykyään jatkuvasti kasvavasta ravintolisämarkkinasta?
Ravintolisiä tosiaan tulee markkinoille tasaisin väliajoin lisää. Toisaalta niitä myös poistuu, koska vastaavasti joidenkin tuotteiden kysyntä laskee.
Raaka-aineita, vitamiineja, hivenaineita, kasveja jne. tutkitaan koko ajan lisää. Sitä kautta löydetään ja havaitaan niissä uusia vaikutuksia tai saadaan vahvistuksia jo olemassa olevalle tiedolle. Tutkimuksen tuloksena syntyy uusia tuotteita. Suomalaiset maahantuojat ovat erittäin luotettavia, ja luontaistuotekaupoista on turvallista ostaa tuotteita, koska ne ovat tutkittuja ja turvallisia.
Tuotteet sisältävät juuri sitä, mitä pakkauksessa sanotaan. Suomalaiset toimijat ovat erittäin tarkkoja tuotteidensa laadusta ja turvallisuudesta. Pakkausselosteista täytyy löytyä tarpeelliset tiedot suomeksi sekä ruotsiksi. Ravintolisien valvonnasta vastaavat kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset. Maahantuotavia tuotteita valvoo Tulli. Ulkomaisista nettikaupoista ostaessa pitää olla tarkkana, mitä tilaa. Ja onko varma, että tuote on sisällöltään oikeaa.
Luontaistuotekaupoissa työskentelee asiaan kouluttautuneita ihmisiä, jotka osaavat neuvoa tuotteiden käytössä. Meilläkin tarvittaessa tiedustellaan, mitä muita tuotteita henkilö käyttää, jottei käyttäisi tuotetta turhaan ja saisi apua juuri hänen esittämäänsä ongelmaan. Ravintolisiä on siis tarkoitus käyttää terveellisen ja monipuolisen ravinnon lisänä.
Mitä ravintoaineita ihminen tarvitsee päivittäin?
Tarvitsemme joka päivä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, näitä saamme pääsääntöisesti syömästämme ruoasta. Ruoasta saamme myös proteiinia, hiilihydraatteja, rasvoja sekä kuituja.
Ravintoaineiden sisällöstä saa tarkempaa tietoa Finelistä, kansallisesta elintarvikkeiden koostumustietopankkista (www.fineli.fi). Tähän verkkopalveluun kannattaa kyllä ehdottomasti tutustua!
Lähde: Ruokavirasto
Miten tärkeimmät ravintoaineet toimii kehossamme, miksi ja mihin niitä tarvitaan?
Tämä kysymys on sen verran laaja aihe, etten lähde tätä kovin laajasti avaamaan. Ihminen kuitenkin tarvitsee ravintoaineita, jotta sen välttämättömät perustoiminnot voivat toimia normaalisti esimerkiksi verenkierto, lihaksien ja sydämen toiminta sekä ruoansulatus.
Lähde: Ruokavirasto
Ravintoaineet ruoasta?
Voiko kaikki tarvittavat ravintoaineet saada ruoasta?
Suurimman osan ravintoaineista voi saada ruoasta, jos syö riittävän monipuolisesti. Tarve kuitenkin vaihtelee mm. sen mukaan, kuinka aktiivinen päivän aikana on. Jos työ on hyvin fyysistä ja raskasta, on energian tarve ja sitä myötä myös ravintoaineiden tarve suurempi. Tarpeeseen voi vaikuttaa esimerkiksi, jos on raskaana tai imettää, urheilee, tupakoi tai ruokavalio on vegaaninen.
D-vitamiinin viralliset saantisuositukset ovat Suomessa liian matalat, eikä sitä voi aikuinen ihminen saada ruoasta riittävää määrää. D-vitamiinia ei myöskään talvikausina muodostu iholla.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on ehdottanut turvallisen käytön ylärajaksi 100 mikrogrammaa/pv ja 1–10-vuotiaiden lasten rajaksi 50 mikrogrammaa/pv.
Euroopan elintarvikevirasto EFSA on määritellyt D-vitamiinille seuraavat sallitut terveysväittämät:
D-vitamiini edistää veren normaalia kalsiumtasoa
D-vitamiini edistää luiden pysymistä normaaleina
D-vitamiini edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä
D-vitamiini edistää hampaiden pysymistä normaaleina
D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
D-vitamiini osallistuu solujen jakautumisprosessiin
(https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do)
Eli pelkästään D-vitamiinilla on monta erittäin tärkeää roolia elimistössämme, joten sen riittävästä saannista kannattaa huolehtia.
Vegaanin on syytä huolehtia D-vitamiinin lisäksi myös B12-vitamiinin saannista, koska sitä on vain eläinperäisessä ravinnossa. Myös jodin saantiin tulee kiinnittää huomiota, jos ei käytä esim. merilevätuotteita.
Miten ravintoaineet imeytyvät ihmisen kehossa? Jos vaikka D-vitamiinin saantisuositus on 100 mikrogrammaa, ja otat sellaisen tabletin, imeytyykö kaikki kehon käyttöön?
Imeytyminen tapahtuu suolistossa ja kaikki vitamiini tabletin määrästä ei imeydy. Vitamiinit ja muutkin ravintoaineet ovat suolistossa ns. ”ohikulkumatkalla” ja vain osa siitä imeytyy. Imeytymiseen vaikuttaa myös moni asia esimerkiksi suoliston kunto, geenit, syöty ravinto, elämäntilanne kuten stressi.
Oman D-vitamiinitason saa selville vain verikokeella mittaamalla. Nykyisin on myös laboratorioita, jotka tekevät näitä mittauksia ilman lääkärin lähetettä (esim. Synlab).
D-vitamiinitaso olisikin hyvä käydä mittaamassa edes kerran, jotta tietää millä tasolla arvo on nyt. Jos on jo käyttänyt D-vitamiinilisää niin tietää, onko määrä ollut riittävä vai pitäisikö sitä nostaa tai laskea.
Vitamiinin saantisuositus ei ole sama asia kuin tarve. Me olemme jokainen kuitenkin yksilöitä.
Mitkä ovat ravintolisien hyödyt ja haitat vs.luonnollinen ravinto? Onko esim. imeytymisessä eroja?
Luonnollisesta ravinnosta on ainakin vaikeampi saada vitamiineja ja hivenaineita liikaa. Tosin ravinnosta on mahdollista saada liikaa energiaa, jos syö enemmän kuin kuluttaa.
Ravintolisänä nautitut vitamiinit on hyvä ottaa mieluiten luonnollisessa muodossa, jolloin niiden imeytyvyys on parempi. Keho tunnistaa ne helpommin omakseen, toisin kuin synteettiset vitamiinit.
Aiheesta lisää esim: https://www.ravintolisatiedotus.fi/ajankohtaista/luonnollinen-vai-synteettinen-vitamiini#
Vitamiineista on hyvä muistaa, että osa niistä on vesiliukoisia kuten B- ja C-vitamiinit. Ja osa taas rasvaliukoisia kuten D-vitamiini. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön eli poistuvat kehosta hitaammin. Onkin tärkeää, että käyttää tuotteita pakkausten ohjeen mukaan.
Voiko liiallisista ravintoaineista olla jotakin haittaa ja jos, niin mitä?
Liiallisesta saannista voi olla haittaa, mutta harvinaista se on ihan vain tavallista ruokaa syömällä. Rasvaliukoisia vitamiineja ei kannata syödä liikaa, koska ne varastoituvat elimistöön eli eivät poistu heti pois.
Esimerkiksi D-vitamiinissa; Jatkuva D-vitamiinin yliannostus voi ummetusta tai ripulia, päänsärkyä, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja oksentelua sekä sydämen rytmihäiriöitä ja voimakasta väsymystä. Jos liikasaanti on jatkuvasti suurta, luusto haurastuu ja kalsiumia kertyy pehmytkudoksiin esimerkiksi lihaksiin.
(Suomen Terveystuotekauppiaiden liitto ry, www.ravintolisawiki.fi)
Myös esimerkiksi rautaa ei kannata syödä varmuudenvuoksi, vaan sekin olisi hyvä käydä ensin mittauttamassa. Jos ferritiiniarvo on selvästi matala, voi rautalisästä olla hyötyä. Ja on myös hyvä tutkia omaa ruokavaliota, että se tukisi raudan saantia.
Ja korostan tässäkin kohtaa sitä, että ravintolisiä tulee käyttää pakkausten ohjeiden mukaan ja niihin on syytä tutustua ennen tuotteen käyttöä.
Mitä tulee ottaa huomioon ravintolisiä valitessa ja käyttäessä?
Sanotaanko näin, että kohtuus kaikessa. Ravintolisiä on tarkoitus käyttää terveellisen ja monipuolisen ravinnon lisänä ja tukena, kuten nimikin siihen jo viittaa. Suosittelen kyllä käymään mittauksessa, jotta tietää tarkalleen, mistä ravintoaineista on puutetta, jos on. Tällöin voi valita itselleen täsmätuotteet.
Kun sitten ravintolisiä ostaa, suosittelen ostamaan tuotteet turvallisesta suomalaisesta kaupasta. Silloin voi olla varma, että tuote sisältää juuri sitä, mitä pakkauksessa sanotaan. Suomessa myytävissä tuotteissa tulee olla pakkausselosteet suomeksi sekä ruotsiksi ja niissä tulee olla ainesosaluettelo ja annostusohjeet.
Millaiset terveiset haluat lähettää mieliruokaa.fi -sivuston lukijoille?
Jos tässä kohtaa vielä mietimme erityisesti mieltä, niin silloin rasvahapot ovat tärkeitä, kalaöljy ja sen omega-3 rasvahapot. Usein saamme reilusti omega-6 rasvahappoja kasviöljyistä, mutta omega-3 rasvahappoja vähän. Hyötyinä on mm. sydän- ja verisuonitauteja ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä EPA ja DHA estävät verisuonten kalkkeutumista. Siitä on todettu hyötyä myös masennuksen ja lasten keskittymishäiriöiden hoidossa sekä ennaltaehkäisyssä. Rasvaisen kalan nauttiminen kaksi kertaa viikossa tekee mielelle hyvää. Tai vaihtoehtoisesti käyttää kalaöljykapseleita. Vegaanisena vaihtoehtona esimerkiksi pellavaöljy tai -rouhe.
Hyvä artikkeli tähän liittyen: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/32b78c9d-59c2-4a1b-87f2-72e2ff0fb843
Ravinnolla on siis suuri merkitys meille! Se vaikuttaa energiatasoihimme ja mieleemme. Jos tuntuu, että voisi voida paremminkin, on hyvä ensin selvittää mitä nyt syö. Pitää vaikka muutama päivä ruokapäiväkirjaa. Pelkän ruoka-aineiden kirjaamisen lisäksi on hyvä huomioida myös, mikä oli fiilis ruokailun jälkeen! Ja mikä oli tunne aamulla herätessä sekä illalla nukkumaan mennessä.
Syömisestä ei kuitenkaan kannata tehdä liian vaikeaa ja muistaa siinäkin rento ote. Mielen kannalta on hyvä syödä mahdollisimman värikkäästi. Värikäs ruoka houkuttelee ihan eri tavalla syömään kuin tasapaksu harmaa. Eri väriset kasvikset sisältävät myös erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita. Kaupan HeVi-osastolla kannattaakin antaa mielen johdattaa! Katsele hyllyjä ja laareja, ja valitse niitä kasviksia, jotka sinua houkuttelevat. Meidän kehomme on viisas ja se osaa itse kertoa, mitä se nyt tarvitsee, jos sille antaa vain mahdollisuuden! Sama ohje ei päde kaupan karkkihyllyllä 😉
Tässä kohtaa monia saattaa kiinnostaa, että mitä ravintolisiä sitten itse käytän. Se vähän vaihtelee riippuen omasta terveydentilasta ja vuoden ajastakin.
Tällä hetkellä käytän:
Aamusin: D-vitamiini, jodi, seleeni, kurkuma
Iltaisin: Magnesium, sinkki, omega7, probiootti-valmiste
Lähdekirjallisuutena ja samalla lukuvinkkinä:
Marja Ruuti, Terve maksa
Risto Lindholm, Ruoka vitamiinien ja hivenaineiden lähteenä
Matti Tolonen, Tohtori Tolosen terveysoppi