Kuva: Pexels

Masennus. Väsymys. Melankolisuus.

Toimintakyvyttömyys. Väsymys. Itsesyytökset. Viha. Suru.

Yksinäisyys. Hiljaisuus. Kyyneleet.

Kuulostaako tutulta?

Mitä jos pikaravintolassa myytäisiinkin depressio-hampurilainen, tai stressi-ranskalaiset? Tai nakkikioskilla melankolia-makkaraperunat? Vaikuttaisiko se valintoihimme? Ollaanko me sitä mitä syödään, ja käyttääkö markkinatalous tätä hyväkseen?

Oletko koskaan miettinyt, aiheuttaako masennus syömistä (nimenomaan epäterveellistä syömistä), vai aiheuttaako syöminen masennusta? Onko olemassa ”hyvää ja pahaa” ruokaa? Kuinka paljon nämä kaksi ovat yhteydessä toisiinsa?

Ruokavalion ja masennuksen yhteydestä on tehty viime vuosina lisääntyvässä määrin tutkimuksia.

Tärkeimpänä asiana tutkimuksissa on ollut ruokavalion monipuolisuus ja on todettu, että etenkin hedelmät, vihannekset, kasvikset, siemenet ja pähkinät sekä hyvät rasvat (esimerkiksi oliiviöljy), vaikuttavat masennukseen ja ahdistukseen vähentäen sitä.

Etenkin Välimeren ruokavaliota on nostettu esiin tutkimuksissa masennusta ehkäisevänä tekijänä. On myös tutkimuksissa todistettu, että masennusta esiintyy Välimeren maissa vähemmän kuin muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Ja kun mietitään ruokakulttuureita, niin kiinnostus herää entisestään.

Mutta voisiko asia olla näinkin yksinkertainen?

Purkista vai lautaselta?

Kuva: Pexels

Terveelliset ja mahdollisimman prosessoimattomat raaka-aineet muuttavat suoliston mikrobitasapainoa parempaan suuntaan. Ja se taas vaikuttaa aivoihin. Suolistomme ja aivojen välissä on pitkä kiertäjähermo, vagus, jota pitkin viestit kulkevat näiden molempien ”aivojen” välillä. Jos suolistossa on häiriö, aivot saavat signaalin.

On tärkeää muistaa että suolistoa hoitamalla voidaan hoitaa aivoja ja päinvastoin: aivojen hyvinvointi vaikuttaa suolistoon. Viime vuosina on onneksi alkanut ilmestyä kirjallisuutta aiheesta, jossa ruokavaliota nostetaan esiin tärkeänä osana masennuksen hoitoa. (Toivon, että tämä tieto saavuttaisi myös lääketieteen niin, että masentuneena saisi myös esimerkiksi ravinto-ohjausta pureutuen juuri näihin asioihin.)

Yllämainittuun ”yhteyteen” ja viestien kulkemiseen vaikuttavat myös välittäjäaineet jotka näyttelevät suurta roolia silloin kun puhutaan meidän tunteista, vireystilasta, syömiskäyttäytymisestä, muistista, tai uni- ja valverytmistä.

Mielialoihin vaikuttaa serotoniini ja motivaatioon vaikuttaa dopamiinista syntyvä adrenaliini ja noradrenaliini. Aminohappo tryptofaania tarvitaan serotoniinin muodostukseen B- ja C-vitamiinien avulla. Aminohappo fenyylialaniinista ja tyrosiinista puolestaan syntyy dopamiinia folaatin ja muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden myötävaikutuksella.” (Terve.fi, 2013.)

Voitaisiinko tätä optimoida valitsemalla ”oikeat” syötävät? Kehommehan valmistaa serotoniinia nimenomaan tryptofaanista. Sitä saa muunmuassa kalasta, juustosta, pavuista, tofusta, kaurasta, kananmunista, avokadoista, taateleista ja banaaneista. Pitkäkestoiset hiilihydraatit parantavat imeytymistä. Folaattia puolestaan saa mm.pinaatista, nokkosesta, rucolasta, parsa-, lehti-, ja ruusukaaleista. Muita lähteitä ovat esimerkiksi ruis, palkokasvit, appelsiini ja punajuuri sekä mansikka. Fenyylialaniinia saa esimerkiksi auringonkukansiemenistä ja vehnänalkioista.

Kun vatsa voi hyvin, mielikin voi paremmin… Miettikää, että serotoniinista jopa 90% on osoitettu muodostuvan suolistossa!

Hetkinen. Siis se sama välittäjäaine, jota saadaksemme voimme myös ottaa purkista napin?

Aivojen välittäjäaineiden kuten serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuuksien vähenemisen on pitkään tiedetty liittyvän depressioon. Niiden ajatellaan vaikuttavan hermokasvutekijöiden synteesin ja vapautumisen säätelyyn. Masennuslääkkeet todennäköisesti lisäävät hermokasvutekijöiden aktiivisuutta kohentamalla hermosolujen välistä serotoniinin ja noradrenaliinin välittymistä.” (Masennusinfo 2021)

Pakostakin nyt mietin, voitaisiinko tätä välittymistä lisätä myös ruokavalion avulla?

Kuva: Pexels

Etenkin serotoniini on tärkeä meille ja se vaikuttaa myös unen laatuun. Serotoniinin määrä vaikuttaa melatoniinin tuotantoon. Melatoniini auttaa kehoa hahmottamaan milloin on yö ja jonka avulla ihminen saa levättyä. Serotoniinin toimintaan vaikuttaminen voisi olla eduksi myös unihäiriöihin, jotka ovat yleisiä nykyajan stressaavassa ympäristössä. Niihin myös valitettavan usein määrätään unilääkettä, pahimmillaan potilaan tilannetta edes tarkemmin tutkimatta — joka taas varmasti johtuu lääkärien ajanpuutteesta, yhteiskunnastamme ja kiireisestä maailmasta joka meille on luotu (tai, jonka olemme itse itsellemme luoneet).

On surullista, että ei tarvitse kuin katsoa televisiota, kuunnella radiota, tai mennä kauppaan, niin käytöstämme ohjataan meille epäedullisempaan suuntaan.

Markkinoinnilla ohjataan toimintaamme jonkin verran mutta valintoihin vaikuttaa myös moni muukin asia – ei pelkkä kehoitus ostaa. Esimerkiksi kasvatuksella voidaan vaikuttaa siihen millaisia valintoja tulemme aikuisena esimerkiksi kaupassa tekemään – tietoisesti tai tiedostamatta. Tätä itse usein äitinä mietin, ja se on aika pelottavaa. Kuinka monta kertaa olenkaan käyttänyt esimerkiksi karkkia palkkiona lapsilleni hyvästä suorituksesta, tai ”mielen piristäjänä”? Kuinka usein suhde ruokaan menee alusta asti väärille urille?

Kaivetaanko me itse omaa kuoppaamme?

Entä sitten kun syömme ”huonoa ruokaa”? Mitä kehollemme tapahtuu? Kovien rasvojen on todettu olevan vaaraksi elimistöllemme ja huonoja sydämelle. Tämä lienee monen tiedossa. Lisäksi todella moneen epäterveelliseen on lisätty sokeria (tästä aiheesta tulen kirjoittamaan oman blogikirjoituksen). Lisäksi, mitä prosessoidumpaa ruoka on, sitä haitallisempaa se on meille. Lisäksi keho (ja mieli) harvoin saa ”huonosta ruoasta” tarvitsemiaan ravintoaineita.

Prosessoitu ruoka aiheuttaa tulehdusta ja kerryttää myrkkyjä kehoon. Useissa tutkimuksissa on todettu esimerkiksi masennuksen taustalla olevan matala-asteinen tulehdus. Jos mietitään vaikkapa sitä että serotoniinista 90% muodostuu suolistossa, ei liene tarpeen selittää kuinka nämä liittyy yhteen.

Lisäksi prosessoiduissa ruoissa on lisä- ja säilöntäaineita. Niissä on kemiallisia lisäaineita, jotka saavat aikaan riippuvuuden. Niiden nauttiminen ei tosiasiassa edes tyydytä kehomme nälkää, vaan lisäaineet saavat sekä kehon erittämään dopamiinia, eli hyvän olon hormonia, että luulemaan sen olevan ”hyvin ravittu”.

Prosessoidun ruoan säännöllinen käyttö on yhdistetty masennukseen ja ahdistukseen. Se muuttaa suolistomikrobeja epäedullisempaan suuntaan. Asiaa ajatellessani laajemmassa kontekstissa, voihan olla, että ”valmisruokia” säännöllisesti käyttävät elävät muutenkin hektistä arkea ja helpotusta kiireeseen haetaan nopeista ruoista? Luulen vain, että prosessoitujen ruokien käyttöaste saattaisi pienentyä jos vaaroista puhuttaisiin enemmän? (Suolistomikrobeista on tulossa oma blogikirjoituksensa myöhemmin.)

Ihmettelen sitä että tupakka-ja alkoholituotteisiin laitetaan varoituksia siitä kuinka ne ovat haitallisia terveydelle. Miksi sama ei koske tiettyjä ruoka-aineita? Vai ajaako bisnes kaiken edelle? Syötetäänkö meille mitä sattuu, kertomatta rehellisesti kaikista mahdollisista riskeistä ja hoitamalla sitten ikäviä seurauksia lääkkeillä? Miksi meille markkinoidaan mielikuviin hyvä olo, perheen kanssa vietetty yhteinen aika hymysuin – ranskanperunoiden äärellä majoneesin tursuessa hampurilaisesta?

Millaisiin valintoihin meitä kannustetaan joka ikinen päivä? Mitä sinä valitset?

Kuva: Pexels

LÄHTEET

https://askelterveyteen.com/8-syyta-valtella-prosessoitua-ruokaa/

Masennusinfo 2021. Masennus vaikuttaa aivojen toimintaan ja rakenteeseen.

Masennusinfo.fi/masennus/masennus-vaikuttaa-aivojen-toimintaan-ja-rakenteeseen/

Terve.fi 2013. Kaamosmasennus helpottaa oikealla ravinnolla.

terve.fi/artikkelit/kaamosmasennus-helpottaa-oikealla-ravinnolla

Saattaisit myös pitää näistä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.